Frans Johansson kuvailee kirjassaan ”Medici-ilmiö, huippuoivalluksia alojen välimaastossa” erilaisia tapoja irtautua ajattelun tavanomaisuudesta. Yksi hänen esille tuomista keinoista on ajatuskävely. Tuttu konsepti – kun jumittaa, on hyvä lähteä happihyppelylle, ja kohta ajatus taas kulkee.

Johansson johdattelee pidemmälle. Hän kehottaa kävelyn aikana satunnaisesti poimimaan ja panemaan merkille erilaisia asioita, kuten ovenkahva, tuuli, narsissi, juomavesiautomaatti jne. Ei kuitenkaan niin, että valitsisi asioita, jotka liittyvät mieltä askarruttavaan ongelmaan. Siis aivan sattumanvaraisesti. Palatessa pitää kirjoittaa ylös poimitut asiat ja yrittää keksiä yhteys näiden satunnaisten asioiden tai ominaisuuksien ja mieltä askarruttavan ongelman välille.

Virkistävää aivojumppaa, ja väitän jopa saaneeni pari hyvää oivallusta. Kun liian kauan pyörittää tuttuja asioita mielessään, taitaa käydä niin, että ajatukset kulkevat kehää kuin pingviinit jonossa. Johanssonin kirja oli virkistävää luettavaa. Ei mitään uutta ja mullistavaa, mutta toisinaan on hyvä ravistella omia työtapojaan. Suosittelen lämpimästi.

Seuraavaksi siirryn Roger-Pol Droitin ”Kuori omena päässäsi” -kirjaan. Jääköhän mitään jäljelle?